Vihreiden ryhmäpuheenvuoro asunto-ohjelman lähetekeskustelussa

Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,

Vihreiden mielestä asunto-ohjelma päämäärä on ennen kaikkea tuottaa viihtyisiä, kiinnostavia, toimivia ja ekologisia asuinympäristöjä ja asuntoja erilaisille helsinkiläisille.

Perheasuntoja ja asumisväljyyttä

Nykyisen asunto-ohjelman tavoite lisätä perheasuntoja ja kasvattaa asumisväljyyttä on edelleen erittäin ajankohtainen. Erityisesti lapsiperheet muuttavat Helsingistä ympäristökuntiin ja mitä ilmeisimmin, koska sieltä on saatavilla enemmän neliöitä ja kohtuullisemmalla hinnalla. Kaupungin monipuolisen asukasrakenteen kannalta on tärkeää, että pystymme tarjoamaan sopivia asuntoja myös lapsiperheille. Tällä hetkellä etenkin suurten asuntojen absoluuttinen puute pakottaa perheitä muuttamaan pois kaupungista. Tarvitsemme siis suuria asuntoja sekä kohtuuhinnalla että maksukykyisille asukkaille.

Asunto-ohjelmassa asetettu asuntojen keskimääräinen minikoko voisi olla nykyistä suurempi. Etenkin täydennysrakennettaviin kohteisiin, alueilla joilla entuudestaan on pieniä asuntoja, pitää rakentaa erityisen suuria asuntoja. Usein ihmiset kiintyvät omaan lähiympäristöönsä ja siksi kunkin asuinalueen sisällä pitäisi olla mahdollisuus vaihtaa tilavampaan asuntoon perheen kasvaessa.

Samalla pitää kiinnittää huomiota asuntojen huonekokoon. Tällä hetkellä huoneet ovat kohtuuttoman pieniä. Uudistuotannossa tuleekin rakentaa mahdollisimman muunneltavia asuntoja, jonne voidaan asukkaan tarpeen mukaan toteuttaa useampi makuuhuone tai suuri yhtenäinen oleskelutila.

Tässä yhteydessä kannattaa huomioida, että viime aikoina toteutetut uustuotantoalueet ovat houkutelleet lapsiperheitä, joten aikaisempien ohjelmien tavoitteet näyttävät tältä osin myös tuottavan tuloksia.

Uudistuotanto muuttaa koko asuntokantaa vain vähän, joten myös vanhalle kannalle tulisi tehdä jotain. Yksi keino olisi myöntää kaupungin avustuksia asuntojen yhdistämiseen. Tällä tavalla yksiön tai kaksion voisi yhdistää viereiseen asuntoon. Ilman avustusta lisätilan neliöt remontteineen tulevat usein kohtuuttoman kalliiksi. Kuitenkin on koko kaupungin etu, että pystymme muokkaamaan nykyistä asuntokantaamme nykyajan odotuksia vastaavaksi.

Tuetussa vuokra-asuntotuotannossa kysyntää on kuitenkin kaikkein eniten yksiöille ja kaksioille. Mielestämme pitäisi olla mahdollista hankkia osa näistä pienistä asunnoista vanhasta kannasta, jolloin vastaavasti uustuotannossa voitaisiin toteuttaa suurempia asuntoja. Samalla olisi mahdollista hankkia asuntoja nimenomaan alueilta, joilla vuokra-asuntokanta on vähäinen ja tukea eri hallintamuotojen sekoittumista. Tällä hetkellä asuntohankinta hankkii hintarajoitusten takia käytännössä huonokuntoisia asuntoja, jotka remontoidaan kalliisti uudelle vuokralaiselle. Tässä ei ole tolkkua ja järjestelmää tulisi kehittää paremmin vastaamaan asuntopoliittisia tavoitteitamme.

Viihtyisät asunnot ja asuinympäristöt sekä toimivat palvelut

Joukkoliikenneyhteydet ja palvelut tulee toteuttaa uusille asuinalueille samanaikaisesti rakentamisen kanssa ja asuinalueet tulee rakentaa siten, että ne pääsääntöisesti tukeutuvat kevyeen- ja joukkoliikenteeseen. Erityisesti kantakaupungin alueelle ja lähistölle tuleville uusille alueille voitaisiin toteuttaa autottomia tai lähes autottomia asuinalueita.

Palveluita ei pidä unohtaa asuinalueiden suunnittelussa. Viime aikoina toteutetut uudet asuinalueet ovat saaneet ikävää mainetta erityisesti huonon päiväkotitilanteen takia. Tilanne ei varmaankaan ole katastrofaalinen, mutta imagotappiota se varmasti on, kun samalla haluamme olla vetovoimainen kaupunki lapsiperheille.

Asuinalueet eivät ole vain asuntoja sisältäpäin katsottuna. Olemme kiinnittäneet ehkä liian vähän huomiota piha-alueiden suunnitteluun, joihin olisi mahdollista saada tulevien asukkaiden toiveita toteutettua samalla tavalla kuin rakentumassa oleviin huoneistoihin. Täytyy muistaa, että ihmisten mielestä viihtyisällä alueella asunnot ovat kauniita myös ulkopuolelta.

Asuinalueista ei kuitenkaan pidä rakentaa liian monotonisia. Tunnettua on, että yhdellä ratkaisulla ei voi miellyttää kaikkia.

Asuntopolitiikalla voidaan luoda myös rakenteellisia mahdollisuuksia yhteisöllisyydelle ja sitä kautta lisätä alueiden viihtyisyyttä. Yksi toimiva tapa on useamman kiinteistön yhteiset pihat. Kerrostalon yhteinen sauna tai takkahuone voi myös monesti olla kiinnostavampi ratkaisu, kuin kunkin asunnon oma pieni löylyhuone. Tällä hetkellä kerhohuoneistoja velvoitetaan rakentamaan uusiin asuntoihin, mutta niiden käyttöä ei juuri suunnitella ja usein ne päätyvät ylimääräiseksi varastohuoneeksi.

Vihreiden mielestä Helsinkiin tulee rakennetaan ennen kaikkea viihtyisiä ja hyviä kerrostaloja –myös rikkaille. Kaupunkimaisia pientaloratkaisuja voidaan kokeilla, mutta pientalomattoon meillä ei riitä maata. Meillä on kuitenkin tarjolla kantakaupunki, jota ympäristökunnat eivät voi tarjota. Ehkä kantakaupungista voitaisiin vallata lisää asuinhuoneistoja toimistokäytöstä, jotta saisimme lisää, ainakin neliöhintojensa perusteella, koko maan arvostetuimpia asuntoja.

Erityinen haaste pientalorakentamisessa on asuntojen esteettömyyden toteuttaminen.

Monimuotoista asumista

Nykyisessä asunto-ohjelmassa eri hallintomuotojen osuudet ovat mielestämme jotakuinkin kohdallaan. Ongelma on, että eri asumismuodot eivät toteudu aivan ohjelman mukaisesti. Parhaiten toteutuu säätelemätön tuotanto ja heikoiten tuettu vuokra-asuminen.

Tavoitteenamme on lisätä hitas-asumista nykyisestään. Uusi laskentajärjestelmä on lisännyt asuntojen vaihtuvuutta ja tuotannon lisääntyminen lisää kokoajan mahdollisuutta vaihtaa asuntoa järjestelmän sisällä. Hitas on tällä hetkellä erittäin haluttua ja se on mahdollisuus tarjota markkinoita kohtuullisempia hintoja laadusta tinkimättä.

Myös muiden vuokra-asumisen ja säätelemättömän tuotannon välillä olevat hallintoratkaisut ovat kannatettavia. Esimerkiksi osaomistusasuminen tarjoaa mahdollisuuden omaan asuntoon, ilman yhtä suurta sitovuutta kuin tavallinen omistusasunto. Tämän tuotannon ansiosta on mahdollista luoda myös hallintomuotojen sekoittumista kiinteistöittäin, kun osa asunnoista jää vuokra-asunnoiksi ja tämä on kannatettavaa.

Kaupungin oma vuokra-asuntotuotannon rahoitusmalli on mielestämme kannatettava. On hyvä, jos saamme toteutettua järjestelmän, jossa voimme itse päättää asukasvalinnan kriteereistä. Luonnollisesti myös kaupungin rahoittamana tuetun vuokra-asuntotuotannon pitää palvella heikompiosaisia ja niitä joilla ei ole mahdollisuuksia saada asuntoa vapailta markkinoilta. Oma rahoitusjärjestelmä ei tarkoita sosiaalisen vastuun vähenemistä.

Asunnottomuus

Pääkaupunkiseudulla on oma asunnottomuusohjelma, mutta sitä ei edelleenkään ole käsitelty missään luottamuselimessä. Tämä ohjelma pitää tuoda mitä pikimmiten poliittiseen päätöksentekoon. Tavoite asunnottomuuden vähentämisestä on mitä kannatettavin, mutta ilman poliittista sitoutumista ohjelmaan sen toteutuminen on epävarmaa. Myöskin ohjelman keinoihin on hankala ottaa kantaa, kun koko ohjelma ei ole ollut käsittelyssämme.

Tavoitteena tulee olla itsenäisen asumisen toteutuminen mahdollisimman monelle. Tätä tavoitetta kohti päästään esimerkiksi lisäämällä tuettua asumista, jossa ketään ei jätetä heitteille, mutta ei myöskään laitosteta. Emme kuitenkaan saa jättää ketään kadulle pakkaseen, vaan myös asuntolapaikkoja tulee olla riittävästi, vaikka emme pidäkään tätä hyvänä pidempiaikaisena asumisen muotona.

Asuntolat ja erilaiset tuetun asumisen muodot kohtaavat asukkaiden vastustusta lähes kaikkialla minne niitä suunnitellaan. Jotta hankkeita kuitenkin saataisiin toteutettua ja jaettua tasaisesti ympäri kaupunkia tulisi näitä varten kaavoittaa tontteja valmiiksi kaikille uusille asuinalueille.

Pääkaupunkiseudun yhteistyö

Alueellisesti asuntopolitiikan toteuttaminen olisi huomattavasti helpompaa ja tuloksellisempaa. Tällä hetkellä voimavaroja käytetään aivan liikaa kilpailuun niin sanotuista ”hyvistä veronmaksajista”. Kuntien yhdistymistä odotellessa pitäisi pääkaupunkiseudun kunnille tehdä yhteinen sitova asunto-ohjelma. Meillä on alueen keskusta kulttuuri-, liikunta-, ja viihdepalveluineen, mutta pulaa rakennusmaasta. Ympäristökunnissa jotakuinkin päinvastoin.

Muuta

Monimuotoinen asuminen tarkoittaa meille myös sitä, että kaupungilla on jatkossakin vuokra-asuntoja myös puutaloissa. Vanhoja puutalojen perusparannukset ovat olleet ongelmallisia, koska niitä ei voida kunnostaa samalla periaatteella kuin vanhoja elementtitaloja. Ratkaisu voisi olla puutalojen siirtäminen omaan kiinteistöyhtiöönsä. Tällä tavalla puutalojen kustannukset eivät rasittaisi muita kiinteistöyhtiöitä. Kiinteistöyhtiössä pitäisi olla myös oma asukasvalinta, jolloin asukkaiksi voidaan valita omatoimisia puutaloihin haluavia asukkaita.

Lisäksi mielestämme on tärkeää, että asunto-ohjelmassa jatkossakin asetetaan tavoitteet opiskelija-asuntotuotannolle. Opiskelijat eivät juuri pysty kilpailemaan vapailla vuokra-asuntomarkkinoilla ja kaupunki vastaavasti hyötyy siitä, että opiskelijat joilla on asunto Helsingissä jäävät todennäköisemmin tänne myös valmistuttuaan.

Olemme pitkään tavoitelleet autopaikkojen hintojen irrottamista asuntojen hinnasta. Tämä tavoite on ollut mukana aikaisemmissa asunto-ohjelmissa, mutta teknistä ratkaisua sen toteuttamiseksi ei ole keksitty. Jaksamme uskoa, että käytännön ongelmat voidaan ratkaista ja autopaikkojen hinnat voidaan siirtää niitä tarvitsevien maksettavaksi.