Ryhmäpuheenvuoro budjetista 2007
Sanna Hellström
VIHREIDEN RYHMÄPUHEENVUORO BUDJETISTA 2007
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät valtuutetut,
Budjetin loppusumma on lähes 3,5 miljardia eli melkein 3 500 miljoona euroa. Kuitenkin budjetin käsittelyn yhteydessä puhutaan pääasiassa budjettiin kaupunginhallitusryhmien välisissä neuvotteluissa tehdyistä menolisäyksistä eli n. 20 miljoonasta eurosta. Keskustelu rajoittuu useimmiten siis noin puoleen prosenttiin budjetin menoista. Käyttömenojen lisäksi budjetti sisältää yhteisstrategiat, tulot, investoinnit sekä taloussuunnitelman vuosille 2008 ja 2009. Sen sijaan, että keskitymme vain menolisäyksiin, meidän pitäisi perehtyä budjettiin kokonaisuutena. Onko kaikki budjettiesitykseen sisältyvät menot kohdennettu oikein? Olemmeko päättäneet yhteisstrategioista demokraattisesti? Ovatko investoinnit oikeassa tärkeysjärjestyksessä? Ja onko taloussuunnitelmakaudella varauduttu tuleviin vuosiin oikealla tavalla?
Nykyisessä budjettisuunnittelussa keväällä päätettävällä budjetin raamilla on yhä suurempi merkitys. Raamin sitovuutta lisättiin vuonna 2002, kun rahaa oli entistä niukemmin käytössä ja menoja piti saada hillittyä. Aikaisemmin lautakunnat tekivät raamin ylittäviä budjetteja, joita kaupunginjohtaja korjasi punakynällä. Nykyään lautakuntien esitykset ovat pääasiassa raamin mukaisia, mikä tarkoittaa myös sitä, että lautakunnat ovat itse päättäneet menojen tärkeysjärjestyksen, eikä karsintaa tehdä hallintokeskuksessa. Budjetista päätetään kuitenkin aidosti vasta syksyllä, joten myös muutoksia suhteessa raamiin pitää voida tehdä. Etenkin silloin kun budjetin lähtökohdat ovat oleellisesti muuttuneet.
Lastensuojelu vaatii myös ennaltaehkäisevää työtä
Huostaan otettujen lasten määrä on kasvanut erittäin huolestuttavaa tahtia. Tällä hetkellä sijaishuollon paikat ovat käytössä yli sataprosenttisesti ja lisätyt määrärahat ovat välttämättömät. Huostaanottoja tehdään tällä hetkellä liian myöhään. Tutkimusten mukaan, lapset, jotka on sijoitettu heti syntymän jälkeen oireilevat kaikkein vähinten myöhemmin lapsuudessaan. Kuitenkin monet lapset joutuvat kokemaan laiminlyöntiä, perheväkivaltaa tai joutuvat itse väkivallan kohteeksi ja kärsivät tästä myös myöhemmin elämässään. Huostaanotot pitää siis tehdä ajoissa ja pysyvästi. Yhdenkään lapsen ei pitäisi joutua sijoitukseen useita kertoja elämänsä aikana.
Lastensuojelussa huostaanotto on kuitenkin viimeinen keino. Meillä pitää olla mahdollisuuksia myös ennaltaehkäisevään työhön. Lastensuojelun määrärahojen lisäykset kotipalveluun ja leikkipuistotoimintaan ovat suhteellisen pieniä, mutta merkittäviä lisäyksiä. Säännölliset kotiavustajien vierailut perheissä mahdollistavat ongelmien aikaisen havaitsemisen ja luovat myös lapsen arkeen turvallisuutta. Pieni apu kriittisellä hetkellä voi hyvinkin ehkäistä ongelmien syntymisen ja kotipalveluiden kaikki vakanssit kannattaa ja pitää täyttää pysyvästi taloussuunnitelmakaudella. Myös iltapäivätoiminnan lisäresurssit parantavat lasten hyvinvointia tarjoamalla mielekästä tekemistä yksinäisten tuntien sijaan.
Helsingin omat keinot vähentää lastensuojelun asiakkaiden määrää ovat kuitenkin rajalliset kun suurin syy ongelmien lisääntymiseen on alkoholiveron alennus. Tämä päätös on tullut kalliiksi, eikä pelkästään sosiaali- ja terveysmenojen lisääntymisen, vaan myös hyvinvoinnin kannalta. Varoitustarrojen liimaaminen viinapullojen kylkeen on suorastaan surkuhupaisaa kosmetiikkaa. Vihreiden mielestä alkoholiveroja ei olisi pitänyt ensinkään alentaa, mutta nyt viimein pitäisi ymmärtää korjata tehty huono päätös, joka on osoittautunut juuri niin haitalliseksi kuin pelkäsimme.
Päivähoito
Päivähoidon määrärahat on mitoitettu ennustetun lapsimäärän mukaan. Viime vuosina lapsia on ollut kaupungin päiväkodeissa ennustettua enemmän. Jos ennusteet eivät toteudu budjetin mukaisina, niin on epärealistista odottaa, että kustannuksetkaan pysyvät budjetoiduissa. Lisäksi uusille asuinalueille on rakennettava päiväkodit asukkaiden muuttaessa niille.
Päivähoidon lisämäärärahaa on varattu oman päivähoidon lisäksi kotihoidontukeen ja yksityisen hoidon tukemiseen. Näillä tuilla lisätään perheiden mahdollisuutta valita erilaisten hoitomuotojen välillä. Esimerkiksi epäsäännöllistä tai pätkätöitä tekeville vanhemmille kotihoito voi olla hyvä vaihtoehto, jotta lapsella on pysyvä hoitopaikka kotona. Yksityiset päiväkodit taas voivat tarjota esimerkiksi erityispedagogiikkaa, joihin kaupungilla omana toimintanaan ei välttämättä ole resursseja. Hoidon järjestelyissä tärkeintä on, että erilaiset perheet voivat valita itselleen parhaiten sopivan hoitomuodon.
Hoitoketjut on saatava kuntoon
Kaupunginhallituksen käyttövaroihin on tässäkin budjetissa varattu rahaa sosiaali- ja terveystoimen hoitoketjujen kuntoon saattamiseksi. Hoitoketjuihin on varattu miljoonia aikaisemminkin, mutta ketjut eivät ole läheskään kunnossa. Jonottajia on kotona, omilla sairaalapaikoilla ja HUS:ssa ja maksamme jatkuvasti turhia miljoonia jonottavista potilaista. Eikä kyse ole pelkästään menetetyistä euroista vaan jonot tarkoittavat ihmisiä, jotka eivät saa tarkoituksenmukaista hoitoa. Esimerkiksi jonotus kuntoutukseen voi tarkoittaa, että kuntoutumista ei tapahdu siinä määrin kuin se olisi ollut mahdollista ja potilas voi kotiutuksen sijaan joutua pysyvälle laitospaikalle.
Asiakkaita pitäisi saada kalliimmilta terveyskeskuksen paikoilta halvemmille sosiaalipuolen paikoille. Sairaalapaikkoja ei kuitenkaan voi lakkauttaa kun kaikki paikat ovat täynnä ja HUS:ssa potilaita. On aivan selvää, että kotihoito ei toimi riittävän hyvin ja se pitäisi saada kuntoon. Tämä mahdollistaisi kotona asumisen mahdollisimman pitkään, mikä on myös monen vanhuksen toive. Toisaalta sairaalasta potilaat pitää saada kuntoutukseen jolloin mahdollisimman moni pääsee vielä kotiin, eikä suoraan laitospaikalle. Kun kotihoito ja kuntoutus ovat kunnossa, niin oletettavasti myös laitospaikoille tulijoita on vähemmän. Sosiaalipuolella pitää kuitenkin olla riittävästi paikkoja siten, että sairaaloissa ei tarvitse jonottaa. Jononpurkuprojekti tuottaa toivottavasti lisätietoa siitä mihin kohtaan ketjussa erityisesti tarvitaan panostusta ja tämän projektin mukaiset toimenpiteet pitää toteuttaa yhteistyössä eri virastojen kesken. Vaikka virastoilla on omat lautakuntansa, niin apulaiskaupunginjohtaja on yhteinen ja siten koko ketjun pitäisi olla kokonaisuudessaan hallinnassa. Vanhusten määrä ei vielä lähivuosina kasva merkittävästi, joten nyt on korkea aika saada asiat rullamaan.
Henkilöstön saatavuudesta huolehdittava
Uutena momenttina budjettiin lisätyllä henkilöstömäärärahalla on mahdollista panostaa kaupungin työntekijöiden saatavuuteen ja pysyvyyteen. Henkilöstöstrategiaan on kirjattu monia hyviä tavoitteita, joiden toteuttamista on nyt mahdollista tehostaa ja nopeuttaa. Määrärahan tarkempaa kohdentamista pitää mielestämme suunnitella yhteistyössä henkilöstöjärjestöjen kanssa.
Vihreän ryhmän mielestä määräaikaisia virkasuhteita pitää vielä nykyistä enemmän vakinaistaa. Joillekin aloille on hankalaa rekrytoida työntekijöitä, mutta pysyvät työsuhteet on pääsääntöisesti onnistuttu täyttämään. Lisäksi mahdollisesti liian kuormittavilla alueilla tai aloilla henkilöstä pitää lisätä, jotta työmäärä säilyy kohtuullisena ja kaikilla on mahdollisuus tehdä työnsä hyvin. Toimipisteisiin, joissa jo valmiiksi on täyttämättömiä vakansseja, on erityisen hankalaa saada uutta työvoimaa, koska työ on jo lähtökohtaisesti liian kuormittavaa. Työsuhteiden houkuttelevuudessa kaupunki voisi ottaa mallia myös yksityiseltä puolelta. Esimerkiksi erilaisia joustavia työaikajärjestelyjen pitäisi olla mahdollisia myös kaupungin henkilöstölle.
Parempaa joukkoliikennettä ja enemmän pyöräteitä
Joukkoliikenteestä ei tällä kertaa poikkeuksellisesti tarvinnut neuvotella budjetin yhteydessä. Jo raamissa tariffitukea korotettiin 8,4 miljoonaa euroa, mikä olikin erittäin tarpeellinen lisäsatsaus joukkoliikenteeseen. Samaan aikaan HKL:n lipputulot ovat nousseet ja tulos näyttää jo tänä vuonna budjetoitua paremmalta. Lipunhintojen korotus yleisen kustannustason nousun verran on mielestämme hyväksyttävää kun samaan aikaan parannetaan palvelua. Nyt on mahdollista pelkän palvelutason säilyttämisen sijaan lisätä joukkoliikennettä ja peruuttaa viime vuosina tehtyjä liikenteen karsintoja. Ensimmäisten toimenpiteiden joukossa pitää olla 3T:n yöliikenteen palauttaminen.
Lisäys kevyen liikenteen investointeihin on oikea, mutta ei vielä riittävä. Yksi iso ali- tai ylikulku vie helposti koko investointimäärärahan, eikä sillä kuitenkaan varsinaisesti lisätä kevyen liikenteen verkostoa. Autotien alittava tai ylittävä silta on vähintään yhtä paljon auto- kuin kevyen liikenteen investointi, koska myös autojen liikkuminen sujuvoituu. Mielestämme kevyen liikenteen investoinnin pitää saattaa pysyvästi korkeammalle tasolle, jotta pyörätieverkosto laajenisi ja paranisi. Nyt tehty lisäys on paikkaus ensi vuodelle, ettei Huopalahdentien alitus vie koko investointimäärärahaa, mutta myös tulevien vuosien määrärahoja pitää korottaa.
”ponsi jalankulkualueiden kehittämisestä, sisältäen pysäköinninvalvonnan, katualueiden suunnittelun yms.? Kävelykeskustan laajentaminen?”
Kulttuuri lisää hyvinvointia
Helsingin pitää olla viihtyisä ja mielenkiintoinen. Olemmekin tyytyväisiä kulttuurin määrärahojen lisäyksiin, joita kohdistettiin sekä kirjastoille, että kulttuuriavustuksiin. Lisäksi budjetissa on kaupungin elävöittämiseen varattu puoli miljoonaa euroa ja kirjastojen aineistomäärärahoja on varauduttu korottamaan pääkaupunkiseudun yhteistyösopimuksen mukaisesti lähivuosina. Kaikki kulttuurin sijoitetut eurot tuottavat hyvinvointia kaupunkilaisille.
Kulttuuriavustukset eivät reaalisesti ole viime vuosina nousseet. Vuoden 2008 aikana tilanne valtionavun piiriin kuuluvien teattereiden osalta paranee. Lain piiriin kuuluvat teatterit ovat kuitenkin vain pieni osa koko kaupungin monipuolisesta kulttuurikentästä. Kaupungin tulee siis itse huolehtia siitä, että myös vapaan kentän toimintaedellytykset paranevat. Taloussuunnitelmakaudelle on varattu lisärahaa yhteisöjen tukemiseen, mutta ennen seuraavan budjetin laatimista pitää varmistaa, että teatterilain piiriin kuulumattomilla ryhmillä on riittävät toimintaedellytykset. Valtionavun korotus pitää näkyä tulevaisuudessa satsauksena kulttuurille, eikä kaupunki saa vähentää omaa panostustaan, vaan päinvastoin.
Arvoisa puheenjohtaja,
Vihreä valtuustoryhmä kannattaa esitystä vuoden 2007 talousarvioksi.